Sohvan uusi mekko

Selailinpa koneeltani päivityksen yhteydessä vanhoja valokuvia, ja eteen tuli kaikenlaisia teelmyksiä, joita olen ajan mittaan tehnyt. Tällä kertaa esittelyvuorossa on vanha vuodesohvani. Ostin sohvan joskus viitisentoista vuotta sitten sekä istuma- että nukkumakäyttöön. Sain sohvan silloin alennuksella, kaupan viimeinen yksilö kun oli.

Sohva ennen

Alkuperäisessä asussaan sohva palveli puolet ajastaan, kunnes muutin ja halusin sohvasta yksivärisen. Ostin lilahtavaa vohvelityyppistä huonekalukangasta ja aloin väkertämään päällistä. Mitään ammattilaistason työtä se ei ollut, mutta melko ylpeä olin saavutuksestani, pystyihän sohvaa edelleen käyttämään myös vuoteena ilman, että päällistä oli tarpeen irrottaa. Sivuun tein vielä taskun kaukosäätimille. Toimi!

Sohva jälkeen

 

Tosiasiassa kyseinen sohva on nykyään sohvien taivaassa. Ostin pari vuotta sitten jo jonkun aikaa himoitsemani divaanikulmasohvan tummanharmaana, ja vanha sohvani päätyi ensin koirien käyttöön ja sittemmin sinne kaatopaikalle, kun koiratkaan eivät sitä enää halunneet. :)

Sohva oli yllättävää kyllä hyvä istua, mutta kuuleman mukaan nukkuminen siinä ei ollut luksusta. Itse en sitä koskaan nukkumatarkoituksessa kokeillut.

Tämä ei ole ainoa päällystämäni sohva, tai huonekalu ylipäätään, mutta kuvia muista tekeleistäni ei taida juurikaan olla. Mutta mikäli vastaan tulee, niin laitetaanpa näytille.

Terassi

Kesällä 2013 teki mieli saada betonilaatoituksen tilalle puuterassi. Selvittelin lupa-asioita ja sovin taloyhtiön kanssa terassini rakentamisesta. Yhtään ennen kuvaa minulla ei takapihastani ole, mutta terassin rakentamisvaiheesta kylläkin.

Suunnittelin ja rakensin terassin pääosin yksin. Äitini oli apuna, sillä esimerkiksi pitkien terassilautojen kantaminen ei olisi yksin onnistunut. Työkaluja, joita minulla ei ollut (saha), sain lainaksi veljeltäni, muuten rakentaminen oli melko omavaraista.

Rakentaminen onnistui yllättävin kätevästi siihen nähden, että aiemmin mitään en ole rakentanut. Toki tuli etukäteen tutustuttua kirjallisuuteen ja rakennusmieskaveriltani sain muutaman vinkin. Muuten taidonnäyte on omani (ja äitini).

Tältä siis näyttää lähes valmis terassi. Kesällä 2014 ympärille on tullut hieman kasvillisutta, mutta n. 30 neliötä terassia lienee ihan riittävästi.

Voihan Halloween!

Tämä postaus ei ole ompelua, tahi askartelua, mutta sen verran läheltä lippaa kumminkin, että laitan tänne muutaman kuvan omasta lauantaistani.

Normioloissa en tällaisesta jenkkiläisestä hapatuksesta juurikaan piittaisi, mutta tällä kertaa piti kokeilla, ja koska siitä oli iloa muillekin, niin mikäpä jottei. En ota tavaksi. Ideat ovat paljolti internetin ihmeellisestä maailmasta, Pinterestistä, mutta sovellettuna siihen mitä kaapista nyt sattui löytymään.

Päivän ruokalista

Sorminakkeja,tai nakkisormia.

Lauma hämähäkkejä valtasi keittiön...

...ja saivat aikaiseksi hämähäkinverkkoa.

Ja vielä muutamat tekohampaatkin voi halutessaan saada.

Näillä pärjää muutaman tunnin. Lisänä oli vielä vihreää ydinlitkua juotavaksi, mutta siitä ei tullut kuvaa.

Happy Halloween kaikille!

Tuumailua tai tuunailua

Olipa kerran sohva, joka lähti verhoilijalle (www.kotikutoinen.fi). Sohvan malli oli kiva, ja siinä oli mukava istuakin, väri vain ei enää miellyttänyt. Verhoilijalta tultua oli sohva entistä kivempi, ja mukavampikin istua. Värikin miellytti silmää aiempaa paremmin, ja sopi sisustukseen.

Sohva aiemmin:

Sohva nyt:














Sohvan päällystämisestä jäi verhoilijalta kangasta metri jos toinenkin, ja tuli mietittyä, että mitäs siitä, kun kankaan kerran olimme ostaneet... Olohuoneessa seilasi vanha rahi Marimekon Unikkokuosilla päällystettynä sekä säilytysrahi, jostakin 70-luvulta ruskealla keinonahalla päällystettynä. Kumpaisellakin oli oma paikkansa olohuoneessa, mutta värit ja kuosit eivät miellyttäneet. Siispä luovuus kehiin, ja päällystämään kumpikin sohvan kankaalla. 

Säilytysrahi ennen ja nyt: 

Marimekkorahi ennen ja nyt:

Nyt sopivat rahitkin sohvaan ja muuhun sisustukseen, joten on hyvä mieli sekä onnistunut nopea yhden keväisen illan projekti.

Eli sohvan päällysti Kotikutoisen tytöt, ja rahit minä rahien omistajan kanssa. Ihan noin loppuun selvennykseksi, ettei kukaan luule minun sohvaa päällystäneen :) 

Vauvan vermettä

Täti sekosi kaikkiin ihaniin malleihin ja kankaisiin, ja päättipä tekaista pienelle veljenpojalleen syksysetin: haalari, tumput, kypärämyssy ja tossut. Kaikki ovat kääntöjä, eli voi käyttä pilkkupuoli tai koirapuoli päällepäin. Todellisuudessa setti on tehty jo keväällä, mutta syksyä ajatellen, eli hieman lämpimämpää ja kasvunvaraa. Kokona puvussa on 68 pidennettynä. Menee siis veljenpojalle (7 kk tällä hetkellä) mainiosti.

Kankaat ovat: pilkkuneulos Pehemiältä, koiratrikoo palana ostettu jostakin ja resori löytyi omista kätköistä.

Puvun kaavana käytin OB:n kirahvipuvun kaavaa, pipo myös OB:n, ilmaiskaava netistä samoin kuin tumput. Tossujen kaava löytyi Pinterestin kautta. Ja kas, huomasinpa, ettei tossut ole kuvaan tulleetkaan. :)

Melko perusompelua, ilman krumeluureja. Ihan kuten varmaan suurin osa teelmyksistäni on ja tulee olemaan. 

Tunika

Innostuin tunikoista blogimaailman seurauksena. Piti siis minunkin tehdä muutama. Tässä yksi Eurokankaan palalaarista löytämästäni kankaasta (=jerseytä, veikkaisin) tekemäni tunika. Ihan vaan harjoitusversio, josta kyllä tuli käytettävä. Sovituskuva olisi tietenkin aina parempi, mutta näillä mennään.

Kaava on piirretty yhdestä omasta vanhasta kaupasta ostetusta kolitspuserosta, tai lähinnä ne raglanhihat, ja rinnanympärys. Pituutta, kaulusta ja hihoja muokattu, taskut piirsin lisäksi. Tunikassa on kaksi taskua, joista toisessa on vetoketju avaimia varten, eli siis etteivät putoile taskusta. Toinen tasku on ihan tavallinen sivusaumassa oleva.

Istuvuus olisi voinut olla hieman parempi, kun en huomioinut kaavaa piirtäessäni, että mallipuseron kangas ei joustanut, kun taas tämä kangas sisältää elastaania.

Samalla kaavalla, hieman muokaten, olen tehnyt muutaman muunkin paidan/tunikan, joista voinen myöhemmin laittaa kuvaa

Tutustumista

Olen Kirsi, kummipojan nimittämänä Tiiti, 30-jotakin oleva täti-ihminen. Toistaiseksi minulla ei ole omaa perhettä, eikä omia lemmikkejä.

Harrastan kaikenlaista näpräämistä; ompelua, askartelua, neulomista, virkkaamista ja oikeastaan kaikkea mitä milloinkin keksin, ja jota käsillä tekemiseksi voisi kutsua. Minkäänlaista käsityöalan koulutusta en ole käynyt, vaikka joskus pukuompelijaksi mietinkin ryhtyväni. Elämä kuitenkin kuljetti muunlaiseen koulutukseen, ja onnekseni harrastus on pysynyt harrastuksena.

Harrastustahti on myös vaihteleva. Välillä teen paljon ja innolla, ja toisinaan harvemmalla tahdilla. Työ saattaa toisinaan haitata harrastuksia, mutta välillä työssäkin pääsee toteuttamaan itseään. Harrastuksen epäsäännöllisyydestä johtuen myös bloggaustahti voi olla vaihteleva. Satunnaisesti blogiin voi eksyä sisustusta tai puutarhaa, jotka ovat myös lempiaiheitani.

En harrasta kuvausta, kuvat ovat joko kännykällä tai pokkarilla räpsittyjä, joten kuvanlaatukin on sen mukainen. Pääsääntöisesti blogini siis keskittyy tekeleisiini, satunnaisesti voin siis muutakin blogata.